POISTAMME PALJON TAVARAA HALVALLA - Katso Record poistot ja Super Poistot, sekä Luban-poistot! KATSO LISÄÄ
Kirjaudu sisään
Vannesahan säätäminen saattaa vaikuttaa vaikealta, vaikka kyse on puhtaasta fysiikasta ja mekaniikasta. Yksi yleisimmistä työpajalla tehdyistä virheistä on jättää vannesahan terä aivan liian löysälle. Pelko terän katkeamisesta tai koneen rungon vääntymisestä saa monet kiristämään terän vain varovasti. Tämä kireys on todellisuudessa kaukana optimaalisesta. Lopputuloksena on mutkitteleva sahausjälki, palanut puu ja turhaa työn hidastumista.
Terän kireys on mahdollista säätää oikeaksi ilman kalliita tensiometrejä tai muita erikoismittalaitteita. Työssä voi hyödyntää sormituntumaa ja korvakuuloa. Kun perusasiat ovat hallussa, säätämisestä tulee rutiini, joka takaa tarkan työstöjäljen jokaisella sahauskerroksella.
Kun saha alkaa vetää vinoon, ensimmäinen reaktio on usein hienosäätää teränohjaimia tai epäillä tylsynyttä terää. Ohjaimet on kuitenkin tarkoitettu vain antamaan sivuttaistukea äkillisissä kuormituspiikeissä. Ne eivät pysty pakottamaan löysää terää kulkemaan suoraan, jos perusasetukset ovat pielessä.
Jos vannesahan runko ei pysty ylläpitämään riittävää vetojännitystä, terän vakaus katoaa heti, kun puu kohdistaa siihen vastusta. Puukappaletta terää vasten painettaessa terä hakee aina helpoimman reitin. Koska puu on eri kohdista eri vahvuista ja sen syyt vaihtelevat, liian löysä terä taipuu ja kiertyy herkästi syiden mukaisesti. Ohjaimet eivät pelasta tilannetta, vaan ne vain kuluvat ja kuumenevat turhaan. Suora sahaus vaatiikin rungolta kykyä pitää yllä riittävää vetojännitystä vastuksen kasvaessa, jotta terä pysyy vakaana jo ennen puun koskettamista.
Laadukas vannesahanterä on valmistettu sitkeästä hiiliteräksestä tai bimetallista, ja se kestää huomattavasti enemmän vetoa kuin yleisesti luullaan. Pelko terän katkeamisesta kiristettäessä on lähes poikkeuksetta aiheeton. Terä katkeaa tyypillisesti väsymismurtuman tai huonon liitoksen vuoksi, ei siksi, että sitä kiristettäisiin käsin tavallisessa koneessa ilman apuvälineitä.
Terävalmistajat suosittelevat hiiliterästerille yleensä noin 15 000–20 000 PSI:n jännitystä. Käytännössä teräkseen kohdistuu satojen kilojen vetovoima, jotta se toimii vakaasti eikä anna periksi puun vastukselle. Tyypillisten harrastajaluokan vannesahojen omat kireysasteikot on usein mitoitettu liian varovaisiksi. Vain koneen oman asteikon mukaan säädetty terä jääkin usein liian löysäksi todelliseen tarpeeseen nähden.
Kun erikoismittaria ei ole saatavilla, kireyden määrittämiseen voidaan käyttää kahta koeteltua työtapaa: taipuma- ja sointitestiä. Nämä menetelmät antavat tarkan kuvan terän todellisesta jännityksestä, kunhan ne tehdään oikein.
Taipumatesti eli peukalotesti perustuu terän sivuttaiseen joustoon. Nosta vannesahan yläohjain yläasentoonsa, jotta terän vapaa pituus ohjainten välillä on mahdollisimman suuri. Paina terää kevyesti sormella sivusuunnassa suurin piirtein ohjainten puolivälistä. Oikein kiristetyn terän tulisi taipua sivusuunnassa korkeintaan noin 6 millimetriä (1/4 tuumaa) kohtuullisella peukalon painalluksella. Jos terä joustaa helposti yli senttimetrin, se on liian löysällä ja taipuu sahattaessa.
Sointitestissä hyödynnetään ääntä: mitä kireämpi terä on, sitä korkeammalta se soi. Varmista, että ohjaimet on säädetty irti terästä, ja näppää terää sormella kuin kitaran kieltä. Löysä terä pitää matalan ja tärisevän äänen. Oikeaan kireyteen säädetty terä puolestaan antaa kirkkaan, selkeän ja tasaisen 'ping'-äänen, joka vaimenee nopeasti. Äänen pitäisi muistuttaa puhdasta bassonuottia. Jos ääni on tunkkainen tai särisevä, kireyttä on syytä lisätä reilusti.
Jos kaipaat sormituntumaa ja korvakuulolla tehtävää arviointia tarkempaa lähestymistapaa ilman erikoistyökaluja, ratkaisuna toimii dynaaminen liehumistesti (engl. flutter test). Menetelmä on monen kokeneen puusepän suosima työtapa, joka osoittaa tarkasti pisteen, jossa terän vetojännitys ja keskipakoisvoima saavuttavat tasapainon. Koska testi tehdään koneen käydessä, sen aikana on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Aloita säätämällä ylä- ja alaohjaimet sekä takatukilaakerit kokonaan irti terästä, jotta ne eivät rajoita terän liikettä. Kiristä terä aluksi normaaliin tapaan ja käynnistä saha. Ala seuraavaksi löysätä kiristystä hitaasti kierros kerrallaan ja seuraa samalla terää tarkasti. Jossain vaiheessa terän värähtely muuttuu epävakaaksi, ja se alkaa selvästi liehua sivusuunnassa. Tämän jälkeen ala kiristää terää hitaasti takaisin. Kiristä juuri siihen pisteeseen, jossa värinä lakkaa ja terä kulkee jälleen täysin vakaasti suorassa linjassa. Kun vakauden tasapainopiste on löytynyt, tee kiristysruuviin vielä tarkalleen neljänneskierroksen (1/4) lisäkiristys tarvittavan varmuusmarginaalin takaamiseksi.
Halkaisu (engl. resawing) eli lankun sahaaminen ohuemmiksi siivuiksi vaatii vannesahalta ja sen terältä äärimmäistä vakautta. Jotta sahauslinja pysyy tarkkana eikä terä lähde vaeltamaan puun syiden mukana, työssä käytetään tyypillisesti leveää ja harvahammasteista terää. Leveä teräsrunko toimii ohjauskiskon tavoin puun sisällä estäen terää kääntymästä tai kiertymästä.
Mitä leveämpi ja paksumpi terä on kyseessä, sitä suurempi on sen poikkipinta-ala. Koska vetojännitys lasketaan voimana pinta-alayksikköä kohden, leveämpi terä vaatii huomattavasti enemmän vetovoimaa saavuttaakseen saman kireystason kuin kapeampi kuviosahausterä. Esimerkiksi 19 mm leveä halkaisuterä vaatii koneen rungolta ja kiristysjouselta moninkertaisen puristusvoiman verrattuna 6 mm leveään terään. Jos liian leveä terä asennetaan pieneen harrastesahaan, koneen runko saattaa taipuu tai kiristysjousi painua kasaan ennen kuin vaadittava vetojännitys saavutetaan. Löysä terä puolestaan tekee väistämättä epätasaista jälkeä. Valitse halkaisuterän leveys aina koneen todellisen puristus- ja runkokapasiteetin mukaan.
Työpäivän päätteeksi on suositeltavaa ottaa rutiiniksi terän kireyden löysääminen. Tämä pidentää huomattavasti sekä terän että vannesahan käyttöikää. Jatkuva, satojen kilojen suuruinen vetorasitus kuluttaa koneen komponentteja turhaan silloin, kun kone seisoo käyttämättömänä yön tai viikonlopun yli.
Jatkuva veto altistaa terän metallin väsymiselle, jolloin teräs menettää vähitellen elastisuuttaan ja murtuu helpommin. Vielä herkempiä jatkuvalle paineelle ovat vannesahan vetopyörien päällysteet. Pyörien uretaani- tai kumipinnoitteet joutuvat kovan puristuksen alle kohdassa, jossa terä lepää. Jos kireys jätetään päälle pitkäksi aikaa, pehmeään materiaaliin syntyy pysyviä painaumia eli muistijälkiä. Kun saha seuraavan kerran käynnistetään, nämä tasaiset kohdat pyörissä aiheuttavat häiritsevää tärinää, joka siirtyy suoraan sahausjälkeen ja heikentää työstötarkkuutta. Kireyden vapauttaminen säästää myös akselilaakereita ylimääräiseltä rasitukselta.
Vannesahan terän kireyden säätäminen oikeaksi vaatii aluksi hieman totuttelua, mutta sormituntuman, soinnin ja liehumistestin avulla oikea kireys löytyy nopeasti ilman kalliita työkaluja. Kun huolehdit terän riittävästä kireydestä työn aikana ja muistat löysätä sen työpäivän päätteeksi, vannesahasi toimii luotettavasti ja tekee siistiä jälkeä vuodesta toiseen. Suora ja vaivaton sahaus tekee työpajatyöskentelystä huomattavasti sujuvampaa.
100% Suomalainen verkkokauppa
Asiantunteva asiakaspalvelu
Nopeat toimitukset
Suuri valikoima suoraan varastosta
Ei välikäsiä - säästä hinnassa
Saat tietoa tuotteiden käytöstä, esittelyvideoista ja viimeisistä uutuuksista ja tarjouksistamme.
Tilaa alta ja saat myös alennupisteitä.
Hallitie 16 | Rovaniemi | Finland
045 4903310 (puhelinpalvelu avoinna klo 10-15)
tavallinen matkapuhelinmaksu - huom. käytä vastaajaa, soitamme takaisin. Numeroon ei voi lähettää tekstiviestejä.
asiakaspalvelu@nettiverstas.fi
Asiakaspalvelu ja myynti osoitteessa Hallitie 16 V 1:
Ma - Pe | 8.00 - 16.00
Verkkokauppamme on auki 24/7